Sir 37

Oikeat ja väärät ystävät.

1Jokainen ystävä sanoo: Ystävä minäkin olen, mutta moni on ystävä ainoastaan nimeltä. 2Eikö se ole murhe aina kuolemaan asti, jos kumppani ja ystävä muuttuu vihamieheksi? 3Voi, sinä paha mielenlaatu! Mistä olet sinä vyörynyt, niin että peität vilpillä maan? 4Moni kumppani nauttii ystävästä silloin, kun on iloa, mutta ahdingon aikana on häntä vastaan, 5Moni kumppani näkee vaivaa yhdessä ystäväänsä kanssa vatsansa hyväksi, mutta sodan tullen tempaakin kilven. 6Älä unhota mielestäsi ystävääsi, äläkä ole muistamatta häntä, kun olet rahoissa. 7Jokainen neuvonantaja kehuu omaa neuvoansa, mutta moni neuvoo omaksi eduksensa. 8Pidä varasi neuvonantajalta, ja ota ensin selvä siitä, mitä hän itse tarvitsee, ettei hän vain anna neuvoja omaksi hyväkseen, ettei hän heitä sinusta arpaa 9ja sano sinulle: Hyvällä teillä olet, vaikka hän asettuu syrjään nähdäksensä, kuinka sinun käy. 10Älä neuvottele sen kanssa, joka katsoo sinuun karsaasti, vaan kadehtijoiltasi pidä aikeesi salassa. 11Älä neuvottele naisen kanssa hänen kilpailijattarestaan, älä pelkurin kanssa sodasta, älä kauppiaan kanssa tavaranvaihdosta, älä ostajan kanssa myynnistä, älä hyvääsuomattoman kanssa kiitollisuudesta, älä armahtamattoman kanssa hyväntekeväisyydestä, älä hidastelijan kanssa mistään työstä, älä vuosipalkkalaisen kanssa loppuvuoden töistä, äläkä laiskan palvelijan kanssa mistään työnteosta. Sellaisiin älä luota missään neuvonpidoissa; 12vaan ole yhäti hurskaan miehen parissa, jonka tiedät pitävät käskyt, joka on kanssasi samanmielinen ja joka, joudut lankeamaan, kärsii sinun kanssasi. 13Pidä myös pätevänä oman sydämesi neuvo, sillä ei kukaan ole sinulle uskollisempi kuin se, 14Useinhan miehen mieli ilmoittaa hänelle enemmän kuin seitsemän vartijaa, jotka istuvat korkeassa vartiopaikassa. 15Mutta yli kaiken tämän rukoile Korkeinta, että hän totuudessaan sinun tiesi tasoittaisi. 16Kaiken työn alku olkoon harkinta, ja jokaisen tehtävän edellä käyköön neuvonpito. 17Sydämen muuttumisen seuraus on, että näkyviin kohoavat nämä neljä: 18Hyvä ja paha, elämä ja kuolema. Mutta kieli pitää alati niitä vallassaan. 19Moni mies on taitava ja on monien kasvattaja, mutta omalla kohdallansa ei kelpaa mihinkään. 20Moni näyttää sanoissa viisaalta, mutta on vihattu. Hän jää vaille kaikkea toimeentuloakin, 21sillä Herra ei ole suonut hänelle miellyttävyyttä; häneltä viisaus peräti puuttuu. 22Moni on viisas omaksi hyväksensä, ja hänen ymmärryksensä hedelmät ovat luotettavia vain hänen omassa suussaan. 23Viisas mies kasvattaa kansaansa, ja hänen ymmärryksensä hedelmät ovat luotettavat. 24Viisas mies saa runsaasi siunausta, ja häntä ylistävät onnelliseksi kaikki, jotka hänet näkevät. 25Miehen elämä kestää jonkun luvun päiviä, mutta Israelin päivät ovat lukemattomat. 26Viisas saa perinnökseen kansansa keskuudessa luottamuksen, ja hänen nimensä elää iäti. 27Poikani! Tutki oma luontosi elämäsi kuluessa, ja katso mikä sille on pahaa, äläkä sille sitä anna. 28Sillä ei kaikki ole hyväksi kaikille, eikä kenenkään luonto siedä mitä tahansa. 29Älä ole kohtuuton missään nautinnossa, äläkä antaudu hillittömästi herkutteluun. 30Sillä paljoista ruuista tulee vaiva, ja kohtuuttomuus vie oksennukseen asti. 31Kohtuuttomuuden takia on moni kuollut; mutta joka pitää varansa, se jatkaa ikäänsä.
Copyright information for FinPR